Opiskelua!

Ihmeen paljon juttuja ollaan ehditty jo tehdä. Ollaan kierrelty kauppoja ja shoppailtu ihan liikaa (sori äiti!).. Rahaa menee ihan hurjasti kaikkeen. Hirvittää! Shoppailun lisäksi ollaan käyty elokuvassa, kerran syömässä ulkona, kävelty ja kierrelty pitkin Belfastia ja Newtownabbeyta, käyty Belfastin vanhimmassa pubissa vähän tutkailemassa tunnelmaa sekä vaikka mitä muuta. Kaikki ovat koko ajan menossa johonkin suuntaan, että tekemistä riittää.. Tänäänkin lähdimme bussilla Belfastiin kiertelemään katuja ja löydettiin kaikkia ihastuttavia kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Esimerkiksi löydettiin aivan ihana kirjakauppa sekä kahvila, jossa tarjottiin vain erilaisia upeasti koristeltuja muffinsseja. Käytiin Primarkissakin kiertelemässä ja ostin kaksi fleecepeittoa (3 puntaa kappale!), että yöllä olisi vähän lämpimämpi. Ajattelin laittaa toisen "petauspatjaksi", että pääsen eroon tuosta muovipatjasta. Se on nimittäin niin kylmä ja ikävän tuntuinen.

Mutta tosiaan itse aiheeseen eli opiskeluun, jota tänne on tultu tekemään! Tosin opiskelu tuntuu kaikilla vaihtareilla olevan vain pakollinen juttu, jota nyt on vähän joskus tehtävä kaiken muun sivussa. Mä kuitenkin opiskelen kolmea kurssia eli moduulia paikallisella nimityksellä. Ne ovat:

1. Advertising
2. Nature and Context of Counselling
3. Skills, strategies and dimensions of counselling

Kurssien valinnassa mua autto mun student advicor eli suomeks opinto-ohjaaja. Se oli hauska ja avulias tyyppi, joka esimerkiksi ei antanut mun valita yhtä tutkimuskurssia, koska se on hänen sanojensa mukaan niin tylsä. Hän käski myös olla stressaamatta asioita ja menemään siitä mistä aita on matalin. Siinä advicor minun makuuni ;). Kurssien valinnan jälkeen (vaihdoin kyllä kursseja vielä myöhemmin ja kiersin ympäri yliopistoa hakemassa kurssien vaihtokaavakkeita ja nimikirjoituksia niihin..) alkoi aikamoinen prosessi nimittäin kursseille piti rekisteröityä. Se rekisteröityminen tarkoittaa siis sitä, että maksat kurssit, joille osallistut (meille Eurooppalaisille vaihtareille ilmaista) ja saat opiskelijakortin. Mä en olis koskaan selvinnyt siitä prosessista, jos Karin ei olis auttanut mua siinä. Se oli nimittäin tehnyt sen jo edellisenä päivänä.

Se prosessi toimi niin, että ensin piti hakea leima yhdestä toimistosta, siirtyä kirjastoon  ja hakea jokin tunnus just yhdeltä tietokoneelta. Sitten kirjauduin johonkin ohjelmaan, jossa kyseltiin vaikka minkälaisia kysymyksiä ja merkitä kurssit, jotka valitsi. Sitten mentiin seuraavaan toimistoon hakemaan uutta leimaa ja sieltä kolmanteen toimistoon, jossa viimeinkin tehtiin tämä rekisteröityminen. Ne otti musta kuvan (en ollut yhtään valmistautunut ja näytin kauhealta :D !) ja viimeinkin sain sen kortin. Mulle tää koko prosessi oli ilmainen, mut paikalliset ja esimerkiksi Amerikkalaiset opiskelijat maksaa tästä opiskelusta aikamoisia rahoja!

Pakko myöntää, että valitsin kurssit (puolivahingossa) erittäin onnistuneesti! Mainonta on erittäin mielenkiintoista ja professori todella innostava. Kaksi counselling -kurssia ovat taas jotain, mitä Suomen yliopistossa en viestinnän opiskelijana pääsisi opiskelemaan. Ne ovat enemmänki tuleville terapeutille tarkoitettuja kursseja, jossa käsitellään todella paljon psykologiaan liittyviä juttuja. Mä olen Suomessa lukenut pari psykologian kurssia, joten luennolla käsitellyt asiat tuntuvat vielä aika helpoilta ja itsestäänselviltä, mutta proffa varoittelikin, että pian aletaan pänttäämään teorioita ja vähän vaikeampiakin juttuja.

Suoritustavat ovat mielenkiintoisia ja erilaisia kuin Suomessa. Itse olen ehtinyt jo viime vuonna tottua siihen, että kurssit suoritetaan perinteisesti luentoja kuuntelemalla ja tenttimällä. Tai sitten, kuten meillä puheviestinnässä, erittäin tiukasti tehtäviä suorittamalla. Täällä meno on taas vähän erilaista. Yhden kurssin suoritan käymällä luennoilla sekä lisäksi meidän täytyy käydä jossakin terapeutin luona haastattelemassa häntä ja tehdä tästä haastattelusta presentaatio muille. Toinen counselling -kurssi suoritetaan 2000 sanan esseellä, mikä kyllä jännittää minua paljon, sekä yhdellä ryhmätyöllä. Advertaising kurssilla on taas sitten vaikka minkäläaista tehtävää, luettavaa, presentaatiota ja tenttikin vielä. Mutta aika erilaista opiskelutyyliä täällä suositaan.

Tämä yliopisto on jollain tapaa paljon enemmän koulumainen kuin meidän yliopistomme. Sen huomaa jo siitäkin, että opiskelijat ovat aika nuoria. Opiskelijoilla ei ole niin paljon omaa vastuuta kuin esimerkiksi meillä Jyväskylässä yliopistolla on. Muutenkin kurssien vaatimukset eivät ole niin korkeat kuin Suomessa tuntuu olevan. Siitä kertoo mielestäni jo se, että kahdella kurssillani ei lueta mitään oheiskirjallisuutta aiheeseen liittyen! Ilmeisesti täällä on tavallista opiskella vain kandin tutkinto ja siirtyä sitten töihin. Me taas Suomessa kitkutamme sinne maisteriin asti.

Itse rakennuksena tämä yliopisto on suuri ja jaettu numeroilla merkittyihin osastoihin ja kirjaimilla merkittyihin kerroksiin/tasoihin. Niin ja sitten on vielä numeroyhdistelmillä merkityt luentosalit! Aluksi en tajunnu noita merkintöjä ollenkaan, mutta nyt ei oo enää oikeastaan mitään vaikeuksia löytää oikeaan paikkaan. Jes! Tykkään siitä, että nämä asiat muuttuu koko ajan enemmän ruutininomaiseksi. Niin ja jos tuonne kerros- ja käytäväsokkeloihin eksyy niin aina voi suunnistaa takaisin etsimällä kyltin, joka johdattaa paikkaan nimeltään Mall. Se on yliopiston paikka, josta löytyy kaikki ravintolat, kirjasto, Spar -kauppa, pankki ja jopa student unionin pubi. Ja sitten siellä on myös vaikka minkälaista toimistoa student supportista uranvalintatoimistoon. 

Mä oon ostanut jo yliopiston hupparin, kun kaikki muutkin kulkee se päällä tuolla yliopiston käytävillä. Tosin mä ostin sen ihan vaan siks, että mulla ei ollut tarpeeks lämpösiä vaatteita.. ;)

Happy valentines day! Ystävänpäivä on täällä ihan valtava juttu ja joka kauppa on vuorattu sydämen muotoisilla ilmapalloilla, karkeilla ja kaikella muullakin vaalenapunaisella krääsällä.. Paikalliset tytöt eivät meinanneet jaksaa keskittyä luentoihin tänään, sillä illalla kaikilla oli treffit tiedossa. Kuulemma elokuvateatterit ja ravintolat olivat ihan täyteen buukattuja. Me kavereiden kanssa bongattiin Belfastissa tänään yksi poika seisoskelemassa upea kukkakimppu kädessään luultavasti odottelemassa tyttöystäväänsä. Niin ja mun Australiasta tuleva kämppis sai aamulla kahdeksalta aivan valtavan kukkalähetyksen ovelleen! Ei vaan mun ovella kukaan koputellut... ;)